Revontulet Lapissa – havainto-opas, ennusteet ja valokuvaus

Tässä blogissa

Tärkeimmät asiat ensin

Näkyvä kausi ulottuu suunnilleen elokuun lopulta huhtikuun alkuun paikasta ja pimeydestä riippuen.
Tarvitaan pimeä taivas, riittävästi pilvetöntä näkymää ja sopivaa revontulitoimintaa.
Keskiyön ympäristö on usein otollinen, mutta valoja voi näkyä muulloinkin pimeään aikaan.
Lumi ja kova pakkanen eivät ole revontulien edellytyksiä.
Mikään sovellus tai matkanjärjestäjä ei voi taata havaintoa.

Mökki Tikan Koirajärven rannalla keinovaloa on vähän ja taivasta voi tarkkailla tontilta. Välillä voi palata lämpimään ilman pitkää yöretkeä. Useampi yö samassa paikassa antaa mahdollisuuden erilaisiin säätilanteisiin, mutta ei varmaa onnistumista.

Miten revontulet syntyvät?

Aurinkotuuli ja Maan magneettikenttä vaikuttavat siihen, miten hiukkaset kulkeutuvat Maan lähiavaruudessa. Yläilmakehän happi- ja typpihiukkasten virittyessä syntyy valoa. Ilmiö tapahtuu tavallisesti noin 80 kilometrin korkeudesta useisiin satoihin kilometreihin, paljon pilvien yläpuolella.

Magneettikentän ja hiukkasvirtojen muutokset näkyvät kaarina, säteinä ja liikkuvina verhoina. Heikko kaari voi pysyä lähes paikallaan, kun taas voimakas näytös muuttuu sekunneissa.

Mistä värit tulevat?

Vihreä: tavallinen hapen tuottama sävy.
Punainen: usein ylempänä syntyvää hapen säteilyä.
Sininen ja violetti: typpeen liittyviä sävyjä.
Vaaleanpunainen: eri säteilyn yhdistelmä voimakkaissa rakenteissa.
Valkoinen tai harmahtava: heikon revontulen havaintovaikutelma paljaalla silmällä.

Valokuva ja silmin nähty kokemus eivät ole sama asia

Kamera kerää valoa usean sekunnin ajan, joten värit voivat näkyä kuvassa paljon vahvempina kuin silmällä. Pitkä valotus ei itsessään ole epärehellinen, mutta sitä ei pidä esittää täsmälleen samanlaisena kuin ihmisen hetkellinen havainto.

Voimakas käsittely ja tekoälyllä lisätyt taivaat voivat luoda epärealistisia odotuksia. Mökki Tikan kuvissa haluamme näyttää omia, todellisia maisemiamme. Heikko harmaa kaari voi olla aito revontuli; voimakas näytös puolestaan voi näkyä silmin selvästi värillisenä ja liikkuvana.

Revontulikausi kuukausittain

Elo–syyskuu

Pimeys palaa vähitellen. Syyskuussa katseluun on jo enemmän aikaa, ja valot voivat heijastua sulaan, tyyneen järveen.

Loka–marraskuu

Pimeät yöt pitenevät. Pilvisyys voi estää katselun, ja lumi saapuu vuosittain eri aikaan.

Joulu–tammikuu

Pimeitä tunteja riittää, mutta pakkanen voi olla ankara. Lämpimät varusteet ja lyhyet havaintojaksot auttavat.

Helmi–maaliskuu

Päiväretkien valo lisääntyy, mutta iltaisin on vielä pimeää. Kevättalvi on suosittua katseluaikaa.

Huhtikuu ja kesä

Huhtikuun alussa havainto voi vielä onnistua. Valoisien öiden edetessä näkyvä kausi päättyy. Revontulitoimintaa voi silti olla kesälläkin: taivas vain on liian vaalea katseluun.

Mihin aikaan ja kuinka kauan?

Ilta voi alkaa rauhallisesti ja aktivoitua myöhemmin. Valoja voi esiintyä useana aaltona, muutamien minuuttien ajan tai pitkään. Keskiyön molemmin puolin kannattaa tarkistaa taivas, mutta älä pidä esimerkiksi kello 21–01:tä ehdottomana aikaikkunana.

Miten todennäköisyyksiä pitäisi tulkita?

Ilmatieteen laitoksen tilastot koskevat pimeitä ja pilvettömiä öitä. Pohjoisimmassa Lapissa revontulia havaitaan useammin kuin etelämpänä. Matkan pituus, paikallinen pilvisyys ja oma havaintoaika vaikuttavat lopputulokseen, joten prosenttia ei voi muuttaa takuuksi tietylle lomaviikolle.

Ilmatieteen laitoksen esimerkeissä Kilpisjärvellä revontulia näkyy noin kolmessa neljästä pimeästä ja pilvettömästä yöstä, Ylläksen, Levin ja Saariselän seudulla noin joka toisena ja Oulun–Kuusamon leveysasteilla noin joka neljäntenä. Luvut eivät koske kaikkia kalenterin öitä eivätkä anna Ranuan mökkivaraukselle tarkkaa todennäköisyyttä. Pilvisyys voi ratkaista enemmän kuin sovelluksen korkea aktiivisuusluku.

Hyvä ja turvallinen havaintopaikka

Valitse pimeä, avoin paikka, josta näet ainakin pohjoisen taivaan. Voimakkaan näytöksen aikana kannattaa katsoa myös ylös ja muihin suuntiin. Mökki Tikan järvenrantanäkymä antaa tähän hyvät puitteet.

Pysy turvallisella rannalla tai tontilla. Järven jää ei ole turvallista vain siksi, että se näyttää valkoiselta tai siinä näkyy muiden jälkiä. Rannaltakin voi saada hyvän näkymän.

Kuu, pilvet ja lämpötila

Täysikuu voi vähentää heikon revontulen kontrastia, mutta voimakkaat valot näkyvät myös kuutamossa. Kuusta voi olla hyötyä maiseman valaisemisessa kuvassa. Paksu pilvi peittää yläpuolella syntyvät revontulet; aukkoisessa pilvipeitteessä niitä voi näkyä hetken.

Pakkanen ei aiheuta revontulia. Selkeät talviyöt vain ovat usein kylmiä. Syksyllä havainto onnistuu myös lämpötilan ollessa plussalla.

Miten tunnistaa heikko revontuli?

Vaalea kaari, pystysuuntaiset säteet ja hitaasti muuttuva rakenne voivat paljastaa revontulen. Puhelimen yökuvassa näkyvä vihreys voi auttaa tunnistuksessa, mutta yksittäinen vihreä kuvavirhe ei riitä varmistukseksi. Vertaa taivaan liikettä, rakennetta ja havaintotietoja.

Revontulikuva puhelimella

Puhdista kameran linssi.
Käytä yötilaa ja poista salama.
Tue puhelin jalustalle tai vakaalle alustalle.
Käytä pääkameraa ja vältä digitaalista zoomia.
Kokeile 2–3 sekunnin ajastinta tärähdyksen vähentämiseksi.
Lyhennä valotusta, jos kirkkaat valot menettävät rakenteensa.

Nopeasti liikkuva näytös voi kuvautua paremmin lyhyemmällä valotuksella. Muista katsoa välillä taivasta ilman näyttöä.

Kameran lähtöasetukset

Käsisäätö ja mahdollisuuksien mukaan RAW-kuva.
Avoin aukko, esimerkiksi f/1,4–f/2,8.
ISO-arvo lähtökohtaisesti noin 800–3200.
Valotusaika kokeeksi noin 1–10 sekuntia.
Käsitarkennus kaukaiseen tähteen tai valopisteeseen.
Vakaa jalusta; kuvanvakaimen käyttö kameran ja objektiivin ohjeen mukaan.

Asetuksia säädetään valon ja liikkeen mukaan. Pidä vara-akut lämpiminä sisätaskussa. Kylmä heikentää käytettävissä olevaa akkutehoa.

Ennusteet ja ajantasaiset havainnot

Tarkista ensin paikallinen pilvisyys ja sen jälkeen avaruussää. RWC Finland tarjoaa Suomen magneettisia havaintoja ja taivaskameroita. Ilmatieteen laitoksen opas selittää tilastot ja katselun perusasiat.

NOAA:n lyhyen aikavälin revontuliennuste ja SpaceWeatherLiven aurinkotuulitiedot voivat täydentää seurantaa. Niiden kartta ei kuitenkaan korvaa oman paikan pilvisyyttä tai ulkona tehtyä havaintoa. Verkkokameran vihreä taivas toisella paikkakunnalla ei kerro, miltä taivas näyttää Ranualla.

Mitä Kp-arvo tarkoittaa?

Kp kuvaa maailmanlaajuista geomagneettista aktiivisuutta asteikolla 0–9. Suuri arvo voi tarkoittaa revontulialueen ulottumista etelämmäs. Lapissa havainto voi onnistua myös pienellä Kp-arvolla, joten yhtä numeroa ei kannata odottaa koko iltaa.

Toimiva iltarutiini

Tarkista pilvisyys jo iltapäivällä.
Seuraa illalla paikallisia magneettisia havaintoja.
Käy välillä katsomassa taivasta itse.
Jatka tarkkailua myöhemmin, jos ensimmäinen kaari jää heikoksi.

Sovelluksen ilmoitus voi tulla myöhässä tai koskea hyvin laajaa aluetta. Paras yhdistelmä on ennuste, paikallinen havainto ja oma katse.

Revontulet ja tuliketun tarina

Suomalaisessa tarinassa kettu juoksee lumessa ja sen häntä nostaa taivaalle kipinöitä. Tämä on yksi revontuliin liittyvistä kansanperinteen kertomuksista, ei tieteellinen selitys. Pohjoisissa kulttuureissa on monia erilaisia tulkintoja; niitä ei pidä niputtaa yhdeksi kaikkien saamelaisten yhteiseksi uskomukseksi.

Turvallisuus ja lasten kanssa katselu

Pukeudu kerroksittain ja suojaa kädet, jalat, kasvot ja korvat.
Ota otsalamppu ja ladattu puhelin; vältä valaisemasta muiden kameroita.
Käytä heijastinta tien lähellä, älä pysähdy ajoradalle.
Ilmoita muille, jos poistut tontilta.
Palaa lämpimään ennen voimakasta kylmettymistä ja keskeytä tarvittaessa.
Pidä lasten katseluhetket lyhyinä ja lämmin paluupaikka lähellä.

Lapset voivat odottaa sisällä, kun aikuinen tarkistaa taivaan. Revontulien vuoksi ei tarvitse valvoa koko yötä tai palella.

Lapsille väljät talvikengät, lämpimät lapaset, suojatut korvat ja kaula sekä lämmin juoma helpottavat lyhyttä katseluhetkeä. Lopeta, kun lapsi väsyy tai palelee. Pienen lapsen kannalta muutama minuutti pihalla voi olla riittävä elämys.