Tässä blogissa
Saamelaiset ja Sápmi
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jonka perinteinen asuinalue Sápmi ulottuu Pohjois-Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Venäjän Kuolan niemimaalle. Elinkeinot ja elämäntavat ovat vaihdelleet alueittain: poronhoidon rinnalla tärkeitä ovat olleet kalastus, metsästys ja käsityö. Kaikki saamelaiset eivät ole poronhoitajia, eikä kulttuuri kuulu vain menneisyyteen.
Joiku
Joiku voi ilmentää ihmistä, eläintä tai paikkaa. Se ei aina ole kertova laulu, vaan oma musiikillinen ilmaisutapansa. Perinne on kokenut syrjintää ja kieltoja, mutta elää edelleen sekä perinteisenä että nykytaiteessa. Mari Boine ja Frode Fjellheim ovat tunnettuja esimerkkejä saamelaisesta musiikista kiinnostuneelle.
Poronhoito ja luontosuhde
Poronhoito on tärkeä osa monien saamelaisyhteisöjen kulttuuria ja toimeentuloa. Vuodenaikojen laidunkierto, vasojen merkintä ja yhteinen työ välittävät tietoa sukupolvelta toiselle. Suomessa poronhoito ei kuitenkaan ole yksinomaan saamelaisten elinkeino. Kaikki porotilavierailut eivät siksi ole saamelaiskulttuurin esittelyä.
Perinteiseen maailmankuvaan ovat kuuluneet luonnonpaikkoihin liittyvä merkitys, sieidit ja noaidi. Nykyiset vakaumukset ja elämäntavat ovat moninaisia; uskonnollisia tai henkilökohtaisia perinteitä ei pidä olettaa matkailunäytöksiksi.
Kielet, saamenpuku ja käsityö
Suomessa puhutaan pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamenpuvun yksityiskohdat ja merkitykset vaihtelevat alueittain. Duodji eli saamelainen käsityö voi käyttää esimerkiksi puuta, sarvea, nahkaa ja tekstiilejä. Kysy tekijästä ja alkuperästä, jos haluat ostaa aidon työn.
Mistä aloittaa?
Inarin Saamelaismuseo Siida tarjoaa hyvän lähtökohdan. Myös saamelaiset kulttuuritapahtumat ja saamelaisomisteiset palvelut antavat tilaisuuksia kuulla ihmisiltä itseltään. Tutustu Saamelaiskäräjien kävijäohjeisiin. Kunnioita kutsua, yksityisyyttä ja kuvauslupia.
MökkiElämykset ja lähiseutuBlogi
