Tässä blogissa
Puu tuntuu lämpimältä. Kauhallinen vettä osuu kiukaalle, kuuluu sihahdus, ja hetken ajan nouseva lämpö tuntuu kaikkialla. Ulkona hämärtyy vähitellen. Täällä sisällä päivä saa rauhassa päättyä.
Ehkä juuri tällainen hetki jää Suomen-lomasta mieleen. Ei suuri tapahtuma, vaan ilta, jolloin ajatukset vähitellen tyyntyvät. Suomalainen sauna tarjoaa näille hetkille tutut puitteet. Sen historia ulottuu samalla elämänalueille, joita emme nykyään juuri ajattele saunoessamme: syntymään ja kuolemaan, työhön, juhlapäiviin ja uskoon näkymättömistä asukkaista.
Lämmin tila elämän eri vaiheisiin
Suomalaisella maatilalla saunalla saattoi olla monta tehtävää. Se tarjosi lämmitettävän huoneen ja lämmintä pesuvettä. Naiset synnyttivät siellä, ja vainajat pestiin siellä ennen hautaamista. Sauna liittyi siis hyvin erilaisiin elämän taitekohtiin.
Taustalla oli myös käytännöllisiä syitä. Erillinen lämmin tila, jossa oli vettä, soveltui tehtäviin, joille talossa ei aina ollut sopivaa paikkaa. ThisisFINLANDin artikkelissa Suomen Saunaseura kertoo myös, että uutta kotia rakennettaessa sauna saatettiin rakentaa ensin ja ottaa tilapäiseksi asunnoksi. Saunan historiallisista käyttötavoista
Tämä tieto antaa uuden näkökulman lauteisiin ja kiukaaseen. Näin yksinkertaiseen rakennukseen saattoi kertyä hyvin henkilökohtaisia muistoja. Lämpö kuului siellä arkeen ja liittyi samalla hetkiin, jolloin ihmiset tarvitsivat suojaa ja omaa rauhaa.
Miksi saunaa pidettiin erityisenä paikkana?
Pentti Tuohimaa kuvaa saunan pyhyyttä käsittelevässä esseessään, kuinka vahvasti tila liittyi kunnioitukseen, perittyihin toimintatapoihin ja ajatukseen arjen ja erityisen välisestä rajasta. Hän tulkitsee esimerkiksi hiljaisuuden ja ulkoisista aseman merkeistä luopumisen tämän merkityksen ilmauksiksi. Suomen Saunaseura
Sana ”pyhä” ei tarkoita kaikille samaa. Nykyiselle lomailijalle jo tietoisesti rauhoitettu ilta voi olla jotakin erityistä: ei enää sovittuja menoja, seuraavaa ohjelmanumeroa eikä syytä vilkuilla puhelinta jatkuvasti.
Entisaikojen uskonnollinen merkitys ja nykyinen rauhan tarpeemme ovat eri asioita. Silti on ymmärrettävää, miksi ihmiset antavat erityisen arvon tilalle, jossa voi vetäytyä rauhaan ja ottaa toiset huomioon.
Saunatonttu ja näkymättömät asukkaat
Suomalaiseen kansanuskoon kuuluu saunatonttu, saunan henki. Jos mieleen tulee ystävällinen pieni puuhahmo, se on vain yksi mahdollinen esitystapa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kuvaamassa perinteessä saunan henki saattoi ottaa monenlaisia hahmoja, esimerkiksi vanhan miehen tai nuoren tytön muodon. Suuttuessaan se saattoi olla myös vaarallinen.
Erityisesti joulusaunaan liittyi omia sääntöjään. Saunassa tuli käyttäytyä rauhallisesti ja saunominen piti lopettaa ajoissa. Erään käsityksen mukaan ihmisten jälkeen vuorossa olivat näkymättömät asukkaat. Heitä varten jätettiin vettä. SKS:n tietoa saunatontusta ja joulusaunasta
Tällaiset kertomukset antavat tilalle oman luonteensa. Vaikkei nykyään odottaisi kiukaan takana piilevää henkeä, tarinat auttavat ymmärtämään entisaikojen suhtautumista saunaan: sinne astuttiin kunnioittavasti.
Löyly ja saunaillan rytmi
Yksi sana tulee Suomessa toistuvasti vastaan: löyly. Sillä tarkoitetaan höyryä ja lämpöä, jotka syntyvät, kun kuumille kiuaskiville heitetään vettä. Saunan lämmityslaite on kiuas.
Saunomiseen kuuluu lämmön ja vilvoittelun vuorottelu. Saunassa vietetty aika, sopiva löylyn määrä ja tauon ajankohta määräytyvät oman tuntemuksen mukaan. Myös valmistelu ja lämmittäminen voivat jo itsessään olla osa nautintoa. Elävän perinnön kansallinen luettelo kuvaa tätä moninaisuutta nimenomaisesti. Saunominen elävänä perinteenä
Lomailtaan tämä on kaunis ajatus. Kahden saunomiskerran välistä taukoa ei tarvitse täyttää tekemisellä. Voi jäädä istumaan, juoda jotakin ja katsella ulos. Ehkä pienet asiat huomaa vasta silloin: puunlatvan liikkeen tai viimeisen valon veden yllä.
Yhteistä hiljaisuutta ja keskustelua
Mielikuvassa täysin hiljaisesta suomalaisesta saunasta on viehätystä. Se kertoo kuitenkin vain osan saunakulttuurista. Myös keskustelu perheen ja ystävien kanssa kuuluu siihen. ThisisFINLAND kuvaa saunaa nimenomaan rentoutumisen, yhdessäolon ja luontoyhteyden paikkana. Saunakulttuuri nyky-Suomessa
Rauhalliseen iltaan voi kuulua molempia. Aluksi joku kertoo päivän tapahtumista, myöhemmin kaikki istuvat hetken hiljaa. Kenenkään ei tarvitse heti katkaista hiljaisuutta. Toisaalta jokaisen keskustelun ei tarvitse vaieta, jotta saunominen olisi ”aidosti suomalaista”.
Saunaan liittyy myös ajatus näkyvien erojen merkityksen vähenemisestä. Vaatteet, ammattirooli ja yhteiskunnallinen asema jäävät sivuun. Tuohimaa kuvaa tätä ajatusta eräänlaisena tasa-arvona saunan lauteilla. Se on kulttuurinen ihanne, joka voi antaa yhteiselle saunomiselle oman erityisen sävyn. Tasa-arvon ajatuksesta
Morsiussauna valmistaa uuteen elämänvaiheeseen
Erityisen kiinnostava perinne on morsiussauna. Se liittyy suomalaisiin ja karjalaisiin häätapoihin. Keskeistä on morsiamen valmistaminen uuteen elämänvaiheeseen.
Elävän perinnön luettelo kuvaa nykyisiä perinteisiä morsiussaunoja, joihin voi kuulua esimerkiksi kukkia ja vihreitä oksia, morsiamelle varattu erityinen paikka, lauluja ja rituaalisia pesuja. Tällaisia tapoja ylläpidetään sekä yksityisesti että saunaperinteiden parissa ammatikseen toimivien keskuudessa. Toteutustavat voivat vaihdella. Perinteiset saunatavat
Siinä voi nähdä myös yhteisen huomion muodon: yksi ihminen on hetken keskipisteenä, ja muut tukevat häntä muutoksessa. Tämä nykyinen tulkinta auttaa ymmärtämään, miksi siirtymäriitit voivat yhä puhutella ihmisiä.
Joulusaunasta juhannukseen
Sauna kulkee mukana myös vuoden kierrossa. Joulusauna kuuluu jouluun ja juhannussauna keskikesän juhlaan. Juhlapäivien lisäksi lauantai on perinteinen saunapäivä; nykyään saunotaan luonnollisesti muinakin päivinä. Sauna arjessa ja juhlassa
Juuri tämä vaihtelu tekee perinteestä kiinnostavan. Samaan tilaan voidaan mennä tavallisen työviikon jälkeen, ja pian se on osa juhlaa. Tilaisuus muuttaa tunnelmaa, vaikka kiuas ja lauteet pysyvät samoina.
Jos kesäinen puoli kiinnostaa, juhannusta ja valoisia öitä käsittelevässä blogissamme kerrotaan lisää suomalaisista keskikesän tavoista. Saunomiseen mahdollisesti kuuluville koivunoksille olemme omistaneet oman vihtaa käsittelevän artikkelin.
Saunakulttuuria Mökki Tikassa
Mökki Tikassa käytössäsi ovat päärakennuksen sauna ja järven rannalla sijaitsevan saunarakennuksen puulämmitteinen sauna. Saunaillan voi siis liittää lomaan ilman erillistä retkeä. Puitteet tarjoavat Koirajärvi, puut sekä aika itsellesi tai matkakumppaneillesi.
Ulkona vietetyn päivän jälkeen voi olla mukavaa jättää ilta tarkoituksella avoimeksi. Lämpö, tauko raikkaassa ulkoilmassa ja juotava saavat riittää. Kylmässä järvessä uiminen ei ole elämyksen edellytys.
Suomalainen saunakulttuuri on vuodesta 2020 lähtien kuulunut Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Tunnustus koskee ihmisten harjoittamaa ja eteenpäin välittämää perinnettä. Museovirasto
Omaa saunailtaa varten tätä kaikkea ei tarvitse opetella ulkoa. Ehkä mieleen jää vain ajatus siitä, että monet ihmiset ennen sinua ovat rauhoittuneet tällaisessa tilassa, keskustelleet ja aloittaneet tärkeitä päiviä. Kun ulkona valo vähenee ja vesi sihahtaa kivillä, pitkä historia saa aivan nykyhetkeen kuuluvan muodon.
Usein kysyttyä suomalaisesta saunasta
Pitääkö suomalaisessa saunassa olla hiljaa?
Ei. Sekä hiljaisuus että keskustelu kuuluvat saunakulttuuriin. Tärkeintä on muiden saunojien huomioon ottaminen.
Mitä löyly tarkoittaa?
Löyly tarkoittaa kuumille kiuaskiville heitetyn veden synnyttämää höyryä ja lämpöä.
Synnytettiinkö saunassa todella lapsia?
Kyllä. Saunaa käytettiin myös synnytystilana. Sen pystyi lämmittämään, ja siellä oli lämmintä vettä. Saunan historiallinen käyttö oli paljon nykyistä saunomista laajempaa.
Mikä on saunatonttu?
Suomalaisen kansanuskon saunan henki. Perimätiedossa se vaati kunnioittavaa käytöstä eikä ollut aina ystävällinen.
Pitääkö saunan jälkeen mennä kylmään järveen?
Ei. Voit pitää tauon myös ulkoilmassa ja vilvoitella omassa tahdissasi.
MökkiElämykset ja lähiseutuBlogi
