Tässä blogissa
Puutalo järven rannalla, vene rannassa ja metsää taustalla. Meille se kuulostaa lomalta. Monille pohjoisen asukkaille metsä ja vesi olivat pitkään elämän perusta.
Miten tästä syntyi nykyinen matkailualue? Lähdetään pienelle aikamatkalle Suomen Lappiin, erityisesti Rovaniemelle ja alueen eteläosiin.
Kun arki rakentui maan varaan
1800-luvun Rovaniemellä moni sai elantonsa maataloudesta ja karjanhoidosta. Kalastus ja metsästys täydensivät toimeentuloa. Tavaroita kuljetettiin jokia pitkin, ja jokien yhtymäkohdissa pidettiin markkinoita. Vesi yhdisti paikkoja.
Lapissa ei ole koskaan ollut vain yhtä elämäntapaa. Sen historiaan ja nykypäivään kuuluvat myös saamelaiset, alkuperäiskansa, jolla on omat kielensä ja kulttuurinsa. Kalastus, poronhoito ja käsityöt ovat tärkeitä saamelaisia perinteitä, jotka elävät yhä. Kaikki Lapin asukkaat eivät ole saamelaisia, eivätkä kaikki saamelaiset saa elantoaan poronhoidosta.
Kun metsä toi työtä
Teollistuminen lisäsi Euroopan puuntarvetta 1800-luvulla. Myös Lapin metsät herättivät kiinnostusta. Metsätyöntekijät työskentelivät syrjäisillä savotoilla, ja puuta uitettiin jokia pitkin etelään.
Metsätyö oli fyysisesti raskasta. Se toi myös tuloja ja kasvatti paikkakuntia. Lapin metsämuseossa aikaan voi tutustua vanhojen rakennusten, työkalujen ja tarinoiden kautta.
Rautatie saapui Rovaniemelle vuonna 1909. Tavarat ja matkustajat pääsivät nyt helpommin pohjoiseen. Matka Lappiin muuttui.
Raskas murros ja uusi alku
Rovaniemi tuhoutui pahoin Lapin sodassa vuonna 1944. Noin 90 prosenttia keskustan rakennuksista menetettiin. Luvun takana oli ihmisiä, joiden piti rakentaa kotinsa ja arkensa uudelleen.
Jälleenrakennus alkoi pian. Arkkitehti Alvar Aalto vaikutti merkittävästi uuteen kaupunkisuunnitteluun. Nykyisessä Rovaniemessä näkyy myös tämän uuden alun historia.
Pienestä majasta matkailun vetonaula
Eleanor Roosevelt vieraili Rovaniemellä vuonna 1950 tutustuakseen jälleenrakennukseen. Hänen napapiirivierailuaan varten rakennettiin pieni puumaja: Rooseveltin maja.
Siitä tuli varhainen vierailukohde paikassa, johon Joulupukin Pajakylä myöhemmin kasvoi. Maja, erityinen leveyspiiri ja mahdollisuus lähettää postikortti – joskus suuri matkailutarina alkaa pienestä.
Yllättävää kyllä, kesä oli Rovaniemellä tärkein matkailukausi vielä 1980-luvulle asti. Valoisat yöt houkuttelivat kävijöitä. Joulumatkailu kasvatti talven merkitystä 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vuodesta 1985 Joulupukki on ollut vakiintunut osa napapiirin matkailutarjontaa.
Katso historiallinen kuva Rooseveltin majasta vuodelta 1950
Aikamatka yhdellä silmäyksellä
-
Metsä tuo työtä
Puun kysyntä kasvaa. Metsätyö ja puunkuljetus muuttavat pohjoisen elämää.
-
Rautatie saapuu
Rovaniemi saa rautatieyhteyden. Tavarat ja matkustajat pääsevät alueelle helpommin.
-
Tuho ja jälleenrakennus
Rovaniemi tuhoutuu pahoin. Jälleenrakennukseen vaikuttaa Alvar Aallon kaupunkisuunnittelu.
-
Maja napapiirille
Eleanor Rooseveltin vierailua varten rakennetaan puumaja, josta tulee varhainen matkailukohde.
-
Talven merkitys kasvaa
Joulupukki ottaa vieraita vastaan napapiirillä. Joulumatkailu muovaa Rovaniemeä yhä enemmän.
-
Aikaa järven rannalla
Mökki Tikassa Ranualla on tilaa metsälle, vedelle ja lomalle omassa tahdissa.
Valittuja vaiheita erityisesti Rovaniemeltä ja Etelä-Lapista, ei Lapin koko historia. Ajanjaksojen välit eivät ole mittakaavassa.
Mitä etsimme mökiltä nykyään
Nykyään Lappiin voi matkustaa istumaan järven rannalla, retkeilemään tai viettämään saunailtaa. Monet aiemmin toimeentuloon ja arkeen kuuluneet työt ovat nyt vapaaehtoista tekemistä: polttopuiden kantamista, soutamista tai marjojen poimimista.
Entisajan elämä oli raskaampaa kuin kaunis mökkikuva antaa ymmärtää. Pieni tieto siitä auttaa katsomaan ympäristöä tarkemmin.
Mökki Tikassa Koirajärven rannalla siihen on aikaa. Metsää ja vettä katsellessa muistaa, että tämä maisema on ollut ihmisille koti jo pitkään. Muutaman päivän ajan se saa olla myös sinun kotisi.
Lähteet ja lisälukemista
MökkiElämykset ja lähiseutuBlogi
